Metrobisse elää omaa elämäänsä, mutta sen ohessa tapahtuu myös paljon. Sellaisia tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi. Varsinkin kun erilaisten komennusten ja pitkien lomien vuoksi ei olla pariin viikkoon asemia tutkimaan päästy. Tämä tarina on arvoltaan sellainen, ja se kulkee nimellä Operaatio Spårabisse.
Operaatio Spårabisse sai alkunsa aivan tavallisesta juttukeikasta. Televisioyhtiön kesäohjelmien esittelytilaisuus, fokuksena pian alkava armeija-aiheinen realityohjelma. Minä valokuvaajana, kokenut kaartinjääkäri toimittajan roolissa.
Lähdemme keikalle "ihan normaalisti" kymppiratikan pysäkiltä. Lasipalatsinkin ohitamme matkalla.
Jalkaudumme Hesperian pysäkillä ja kävelemme rutinoituneina kohti Mestaritalleja, paikkaa jossa tilaisuus pidetään. Kesä on parhaimmillaan ja Kotikatua idyllisyydellään muistuttavat kadut hivelevät maalaispojankin silmää.
Edes ohittamamme Maanpuolustusmyymälä ei saa keskittymistämme herpaantumaan.
Mestarin lounasta
Saavuttuamme Mestaritalleille meidät ottaa vastaan ystävällishenkinen nainen. Hän ohjaa meidät siirtymään ravintolan peräosastoon ruokailemaan.
Teemme työtä käskettyä, mutta hapuillessamme lautasia nainen, jonka nimi on identtinen kuin eräällä pikkulinnulla, ohjaa meidät oikeaan osoitteeseen lehdistöpuolelle. Olimme nohevina iskeneet niin sanotulle backstagelle.
Pelipaikoille päästyämme saamme vihdoin murkinaa nenän eteen. Tarjoilut ovat sangen herkulliset. Jotain poromoussea ja vastaavaa premium-höttöä. Oma ruokailuni muuttuu astetta mielenkiintoisemmaksi, kun istuessani yksin pöydässä viereeni pelmahtaa äärimmäisen tyylikäs herrasmies kahden viinipullon kanssa.
- Saisiko olla viiniä, hän kysyy kohteliaasti.
- No, no, mikä ettei, vastaan hämmentyneenä
Että tämmöistä palvelusajalla. Myös kaartinjääkärikollegani vaikuttaa järkyttyneeltä istuessaan takaisin pöytään.
- Mistä sä tollasta sait?
Unilääkettä iltapäivään
No saa kaartinjääkärikaverinikin lopulta sitä viiniä ennen alkavaa tiedotuspläjäystä.
Seuraa jäätävän epäkiinnostava esittelyosuus. Kauden uutuuksina niin taiteilijaohjelmia, asuntovaunumatkailijoiden seurantaa sekä teemaohjelma oluelle. Mukana kaikki superjulkkikset Jone Nikulasta Vappu Pimiään.
Kun tilaisuus on ohi, pääsemme vihdoin haastattelemaan / ottamaan kuvia. Samalla on tarkoitus ottaa koppi muuan Hannu Karposta. Haastattelu olisi hyvä toimittajaveteraanilta saada.
- Et nyt vaan sitten hukkaa sitä, kaartinjääkäri muistuttaa minulle.
Haastateltavana on niin kaikkea niin alikersantista yliluutnanttiin. Kaartinjääkäritoimittaja toteaa yliluutnantin muistuttavan habitukseltaan yllättävän paljon Kalle Palanderia.
Tässä siis oikea Kalle Palander. Ei menisi tuollainen karvareuhka läpi pv:ssä.
Samaan aikaan, kun valokuvaan inttirealityn tähtiä, pidän suomalaisen television legendaa koko ajan silmällä. Mies istuu rauhallisesti asuntovaunuohjelman rekvisiitaksi raahatun asuntoauton edustalla, hyvä.
Herpaantuminen
Saatuamme haastattelut purkkiin kaartinjääkäri ehdottaa, että nappaamme tiedotepussit mukaan ravintolan aulasta, minä otan Karposta kopin ja siirrymme takaisin toimitukseen.
Nappaamme Mestaritallin aulasta auringonkukalla korostetut pussukat ja juuri sillä hetkellä tilaisuutta isännöivä nainen yllättää meidät.
- Jokos te olette lähdössä, ettekö halua maistella oluita ollenkaan, hän kysyy meiltä.
Olutohjelman varjolla tarjolla tilaisuudessa on tarjolla olutmaistiaisia. Toki tiesimme tämän, mutta päätimme aluksi sivuuttaa koko asian.
- No, Haluatko jäädä maistelemaan oluita, kaartinjääkärikaverini kysyy minulta.
- No etkö sä halua jäädä maistelemaan oluita, heitän vastapalloon.
No jos sitä nyt yhdet operatiiviset. Tässä vaiheessa Karpo on jo kadonnut näköpiiristä.
Rysän päältä
Olutohjelman mannekiini kaataa meille lasilliset Brooklynin parhautta. Siemailemme sitä kaikessa rauhassa jutellen mukavia ohjelman juontajan kanssa.
Sitten tuleekin tukalat paikat. Kalle Palanderin näköinen yliluutnantti bongaa meidät ja astuu sisälle terassilta.
- JAAAHAS, JAAAHAS, hän toteaa pahaenteiseen sävyyn.
Tässä vaiheessa alkaa varusmiehen puntti tutista. Mitäköhän mies toteaa alkoholin nauttimisesta palvelusajalla? Palvelusajan pidennystä? Pakkopassitus Maanpuolustuskorkeakouluun? Jotain pahempaa?
Vantaan vankila, uusi palveluspaikkamme?
- Hei, sä lupasit tehdä mulle sen haastattelun nyt, huudahtaa nainen ovelta yliluutnantille.
Yliluutnantti huomaa naisen ja kääntyy pois todeten kyseisen viihdetoimittajan pelastaneen meidät.
Läheltä se liippasikin.
Karpon katoaminen
Kaadamme kuohuvan mallasjuoman kiireesti kiduksiimme ja poistumme pihalle. Toteamme Karpon samalla kadonneen näköpiiristä. Pahus vieköön, siinä meni sekin haastattelu vessanpöntöstä alas.
Toipuessamme pettymyksestä pohdimme hetken, pitäisikö tuottaja Joonas Hytöstä vielä haastatella. Kaartinjääkäri vaikuttaa vastentahtoiselta.
- En minä sitä pallinaamaa halua.
Lopulta hän kuitenkin taipuu. Kyseisestä haastattelusta en jaksa räpsiä edes kuvia. Sen verran sapettaa Karpon kadottaminen.
Valoa nurmikentän päässä
Kaikki kuitenkin muuttuu, kun huomaan Karpon poseeraavan puuta vasten ravintolan parkkipaikalla. Hän ei ehtinyt sittenkään lähteä! Kivi putoaa sydämeltäni.
Poseerauksen jälkeen Karpo alkaa ottaa askelia autoaan kohti. Eli hän ehtii sittenkin lähteä? Pulssini alkaa jälleen kohota.
Joudun tekemään seurapiirikokelaalle poikkeuksellisen toimenpiteen. Sykähdän puolustusvoimien taistelukoulutuksesta saamillani opeilla minua ja Karpoa erottavan nurmikentän yli. Ja tämä kaikki tapahtuu toki nolostuttavan nopealla vauhdilla.
Saavuttuani autolle saan kuin saankin sovittua haastattelun miehen kanssa. Jutustelun jälkeen astelemme samaa vauhtia takaisin tapahtumapaikalle, eihän se Karpo vielä lähdössä ollutkaan.
Tämä saa aikaisemman sykähtämisen näyttämään vielä astetta vinksahtaneemmalta.
Puolimatkassa kaartinjääkäritoverini tulee vastaan ja päätämme palata takaisin kohti komennuspaikkaa. Kävellessämme kohti kympin pysäkkiä kolmosen promokasseista pilkistävät auringonkukat herättävät paljon huomiota.
Tavallinen työpäivä.
Kolmonen tietää, millä varusmiestoimittaja vakuutetaan.
PS. Karpon haastattelu meni myöhemmin oikein hyvin, minkä lisäksi tilaisuuden yliluutnantti löysi paikkansa lehdestämme. Jostain syystä hän ei kyllä silloin maininnut mitään viime kohtaamisestamme.
